Kolmen viikon kärsimyksen jälkeen oli ensimmäinen käynti tyksissä ja näin jalkani ensimmäistä kertaa kaiken tapahtuneen jälkeen (se lastoitettiin heti tapahtuneen jälkeen ja odotti siinä tilassa aina leikkaussaliin, jossa sitten kipsattiin). Aika hurja näky olikin, kun turvotusta oli vielä reilusti ja leikkaussalissa laitettu oranssi desinfiointiaine sai jalan muistuttamaan lähinnä porkkanaa. Puhumattakaan toki leikkaushaavaa sitoneista 24 niitistä. Tällä käynnillä poistettiin nuo niitit, se tuntui lähinnä hyvin pieneltä nipistelyltä, eli sitä ei tartte kyllä jänskättää. Kun valkoinen vanha kipsi otettiin pois, jalka tuntui kovin luonnottomalta ja heikolta, olihan siihen kipsin tukemiseen jo tottunut. Jalka kaikenkaikkiaan näytti kuitenkin ruipelolta, kun lihakset olivat kadonneet.
Lääkintävahtimestari ja hänen apunaan ollut harjottelija lopulta esittivät sen kaikkein tärkeimmän kysymyksen: minkä värisen kipsin haluat? Luonnollisestikin pinkki oli ensisijainen toive ja sen myös sainkin.
Se on kovin hassua miten väri voi voikaan tehdä niin suuren muutoksen mielelle:) Uusi kipsi oli paljon ohuempi ja kevyempi ja paljon kaikkea, mutta jo sen pirteä väri sai murtuneen sääriluun paranemaan nopeammin. Mukaan sain myös tarralenkkarin, siis tuon viimeisintä muotia olevan kengän. Sen oli tarkoitus helpottaa valeaskeleen ottamista, kun ilman painovarausta piti kepeillä vielä kävellä. Kuulemma myös valeaskeleeseen totuttautuminen helpottaisi elämää, kun aikanaan tulisi hetki, jolloin jalalle saisi painoa taas laittaa.
Säästitkö kipsiä itselläsi muistona? :) Vai onko sulla vielä kipsi jalassa?
VastaaPoistaTotesin, että kaikki metalliromut jalan sisällä saa luvan riittää muistoksi, eli en säästänyt kipsiä. Ja ei, ei se ole enää ollut pitkään aikaan jalassa (onneksi!). Voisin kuvitella, että se kipsi ei tuoksu kovin raikkaalta, kun jalka on sen sisällä jokusen viikon muhinut:)
VastaaPoistaYmmärrän. Oliko sun kipsi pahan hajuinen kun sait sen pois jalasta...? :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHeh:D kyllä tuo ihan perustuu mielikuvaani, en haistellut kipsiä sen ollessa jalassa tai sen poiston jälkeen...
VastaaPoistaMä olisin kyllä haistellut, heh. Kipsiinhän voisi laittaa vaikka hajuvettä, jos hienhaju tulisi läpi. :)
PoistaHeh... Kengät antaa jo riittävästi osvittaa hajusta, joten tuommosta tietää välttää:) Oletko itse kipsijalkainen kohtalotoveri vai muuten vaan eksynyt aiheen pariin?
VastaaPoistaSanotaan niin, että en ole kipsijalkainen, mutta mulla on aika paljon kokemusta aiheesta - omakohtaista ja lähipiiristä. Eksyin blogiisi, kun haeskelin aiheeseen liittyviä kirjoituksia. :)
VastaaPoistaHyvä niin, ettet ole nyt loukkaantuneena:) se taitaa olla yllättävän yleistä näin liukkaiden lähestyessä. Tai sitten meitä muuten vaan koheltajia löytyy enemmänkin. Muistan itsekin aikoinaan googlailleeni kaikkea mahdollista aiheeseen liittyvää. Silloin jo päätin, että aiheesta tarttee pistää blogi pystyyn. Tavoite on saavutettu, kun siitä on iloa ja apua jollekin:)
VastaaPoista